Kenstonin kohtauspaikka - http://nurinkurin.net/k/


    Daleký Úcta

    Jaa
    avatar
    Marian
    Admin

    Viestien lukumäärä : 57
    Join date : 25.11.2012

    Daleký Úcta

    Viesti  Marian lähetetty Ke 17 Heinä 2013, 09:41

    Dalin tallikirja

    Dalin hoitajan, Sophie Marquézin kuvaus itsestään:

    "Moi, täälläpä kirjoittelee varsin rento ja letkeä tänä vuonna 18 vuoden iän läpäissyt hevostyttö, Sophie Marquéz. Espanjalaisia sukujuuria omaan isäni puolelta, mutta koko pienen ikäni olen asustellut kuitenkin Englannissa, lähinnä Essexissä eli aivan toisella puolella kuin Shropshire. Tänne Shropshireen muutin jokunen vuosi sitten perheen mukana. Hevosten kanssa on tullut pyörittyä reilut kymmenen vuotta. Tuohon kymmeneen vuoteen on mahtunut ties kuinka monta hoito- ja ylläpitohevosta sekä yksi oma hevonen, jonka pitkin hampain jouduin jättämään Essexiin.

    Silmäni iskin heti Daliin. Olen jo aikaisemmin pariin otteeseen käynyt tallialueellanne vain päättömänä seilailemassa ja aina se samainen voikko hevosori on vienyt huomioni. Ihan alusta saakka. Uskon Dalin sopivan hyvin minulle rauhallisuutensa, mutta omanlaisensa herkkyytensä vuoksi. Mieluummin haluan alleni liian reippaasti menevän kuin hitaasti matelevan laiskamadon, tällainen rämäpää kun satun olemaan.

    Ruumiinrakenteeltani olen isoluinen ja aika jykevä kaveri, jolla on kuitenkin espanjalaisille ominainen tummahko iho ja ruskeat silmät. Pituutta löytyy rapiat 165cm. Tykkään pukeutua tallille varsin rennosti, turhia nipottamatta. Punaruskeat suunnilleen lapaluihin ylettyvät hiukset harottavat lähes poikkeuksetta joka ilmansuuntaan oli ne sitten auki tai sotkuisella nutturalla. Vaatteina minulla on yleensä löysät verkkarit, joku huppari tai collegepaita sekä converset. Välillä minut saattaa tallilla bongata ratsastushousuihin ja -saappasiin sonnustautuneena, mutta melko harvoin. Pukeudun kyseisiin varusteisiin vain ratsastaessa.

    Olen jokseenkin hieman kärsimätön tapaus ja joskus saatan olla erittäin paha suustani, mutta hevosten kanssa ainakin pyrin olemaan hieman pitkäpinnaisempi. On sitä kuitenkin tällaisena temperamenttisena ja vielä hieman naiivina tapauksena selvitty tännekin asti, joten miksei tästä eteenpäinkin!"



    Viimeinen muokkaaja, Marian pvm Ma 21 Loka 2013, 10:41, muokattu 1 kertaa
    avatar
    Marian
    Admin

    Viestien lukumäärä : 57
    Join date : 25.11.2012

    18.07.2010

    Viesti  Marian lähetetty Ke 17 Heinä 2013, 09:42


    Marian jo ravaili komealla uudella Tšekin tuonnillaan maneesissa kun saavuin paikalle. Huusin moikat ja pyysin ratsukon luokseni kyselläkseni sen taustoja, kuten missä se on vahvimmillaan ja missä se tarvisi vielä harjoitusta. Marian ei osannut vielä paljoa siitä kertoa, joten ajattelin vetää ihan perustreenin jossa hieman taivuteltaisiin ja venyteltäisiin melko rennosti. Koska ori ja Marian vaikuttivat jo sopivan lämmenneiltä, komensin heidät käynnissä pienelle pääty-ympyrälle eteeni. Taivuttelimme vuoron perään etusosaa ja takaosaa sisälle ja ulos, Dali näytti taipuvan varsin näppärästi noinkin isoksi kaveriksi. Toistimme saman vielä ravissa, ja sen jälkeen teimme siirtymisiä taivutuksen jälkeen laukkaan, ja laukasta ravin kautta pysähdykseen. Kaikki sujui varsin mallikkaasti, joten päätimme jättää työskentelyn tältä erää tähän. Emme tahtoneet rasittaa Dalia liikaa heti alkuun, sillä se kuitenkin vasta viikko sitten oli taittanut pitkän matkan euroopan poikki. Annoin palautteet ja hyvästelin, jonka lähdeen poistuin ja jätin parivalkajon ravailemaan loppuraveja maneesille
    avatar
    Marian
    Admin

    Viestien lukumäärä : 57
    Join date : 25.11.2012

    21.08.2010 Anita V:n valmennus

    Viesti  Marian lähetetty Ke 17 Heinä 2013, 09:43


    Marian ja Dali olivat jo aloittaneet alkukäynnit pitkin ohjin, joten rupesin kasaamaan paria sarjaa ja muutaman pystyn ja okserin. Alkukäynnit oli kävelty ja lämpät lämmitelty aloitettiin itse työnteko. Ei ollut kovinkaan helppoa aluksi. Joko Dali meni aivan liian lujaa tai joko sitten mentiin vähän omia kiemuroita. Muutama kieltäytyminen tuli.
    Laskin esteet matalammaksi ja korjasin Marian istunnan kuntoon. Sitten taas jatkettiin. Dali rupesi pikkuhiljaa tottumaan kovaan vauhtiin ja rupesi ylittämään esteitä kiitettävin tuloksin. Pienet välikäynnit tulivat ja sillä aikaa rakensin 100cm korkuisen radan. Muutama 90cm korkuinen estekin löytyi.
    Marian ja Dali menivät radan muutaman kerran läpi kunnes oli aika lopetella siltä päivältä. Ratsukko suoriutui hyvin vaikka ongelmia olikin alussa.

    Kiitos valmennuksesta, Anita V!
    avatar
    Jimmy

    Viestien lukumäärä : 6
    Join date : 16.07.2013

    22.06.2011 Ficenan valmennus

    Viesti  Jimmy lähetetty Ke 17 Heinä 2013, 09:55



    Valmennus alkoi siitä kun Jimmy ja Daleký Úcta "Dali" tekivät siirtymisiä ravista käyntiin ja toisinpäin. Aluksi Dali ei olisi tahtonut hiljentää ravissa, mutta Jimmy teki sille selväksi, että näin on tehtävä, Dali kuunteli ratsastajaa ja hidasti käyntiin. Siirtymiset onnistuivat kokoajan paremmin, eikä Jimmyn tarvinnut käyttää voimakkaita apuja, vaan pienetkin menivät perille. Dali polki hyvin ravissa alleen ja käytti takapäätään hyvin. Seuraavaksi neuvoin ratsukkoa tekemään ravista pysähdyksiä ja pysähdyksestä suoraan raviin siirtymisiä. Ensimmäisellä pysäytys kerralla Dali ei ollut aivan kuulolla ja se otti pari käynti askelta väliin. Neuvoin Jimmyä tekemään selvemmät puolipidätteet ennen pysähdystä ja seuraavalla yrityksellä Jimmy näin tekikin ja Dali pysähtyi lähes heti ravista.
    Seuraava tehtävä oli laukanvaihdot. Neuvoin ratsukkoa vaihtamaan laukan aina kulmassa. Dalille laukanvaihdot eivät olleet ongelma ja se vaihtoikin ne hyvin niskuroimatta. Loppu valmennus kulutettiin niin, että annettiin Dalin ravata loppuravit pitkin ohjin ja Jimmy yritti saada sen rennoksi, joka ei sitten ollut Dalille vaikeata.

    Paljon kiitoksia valmennuksesta, Ficena!

    Sophie M

    Viestien lukumäärä : 1
    Join date : 25.10.2013

    Vs: Daleký Úcta

    Viesti  Sophie M lähetetty La 30 Marras 2013, 14:06

    01.12.2013 - Ensimmäinen kerta Kenstonissa hoitajana

    Joulukuun ensimmäinen päivä ja vesisade. Vierelläni asteli varsin tyynesti vaaleahko hevosori, joka vain viittasi kintaalla sateen samalla kun minä kirosin sään ja kaiken muunkin alimpaan helvettiin. Olihan se pakko myöntää, että tuntui hivenen oudolta olla taas rakastamiensa nelijalkaisten kanssa tekemisissä, viime kerrasta kun oli ainakin kaksi vuotta aikaa. Jokunen vuosi sitten olimme koko perhe muuttanut Essexistä, rakastamastani paikasta, jossa minulla oli kaikki hyvin, Shropshiren mätämaisemiin. Niin minä ainakin aluksi ajattelin, ja 15-vuotiaana tytönriekaleena minähän myös kapinoin muutosta vastaan. Nyt olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana saanut elämäni takaisin raiteilleen, ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut ajatella tulevaisuuttani. Yksi askel parempaan oli hankkia hoitohevonen Kenstonista, läheiseltä hevostallilta, jota olenkin aina silloin tällöin kotiini madellessani silmäillyt. Hetken minulla oli kestänyt, kunnes olin saanut aikaiseksi kysyä hoitohevosta. Minut otettiin kyllä mielellään vastaan ja hetken jänisteltyäni (hetki oli venähtänyt kuukaudeksi…) olin valmis menemään ensimmäisen kerran Kenstoniin hoitajana.

    Matka tarhoilta tallille oli Dalin kanssa sujunut varsin hyvin. Ori ei tosiaankaan ollut välittänyt sateesta lainkaan vaan pikemminkin ärsyyntyi siitä, kun minä väistelin kiroillen vesilammikoita ja muutenkin harrastin joitakin omia ninjaliikkeitä. Saatuani orin sidotuksi käytävälle, olin aloittanut sen harjaamisen. Ihan ensimmäisenä tallille tultuani, oli tummahiuksinen Jimmy kertonut minulle kaikenlaista tallin tavoista ja mistä löytäisin mitäkin. Olin täysin varma, että olin joskus aiemminkin nähnyt Jimmyn. Mies ei tosin näyttänyt tuntevan minua lainkaan, joten en jäänyt asiaa sen enempää miettimään. Ehkä joskus pienessä – tai hieman suuremmassa – humalassa olen miehen vilaukselta nähnyt yhdessä joistakin Telfordin lukemattomista pubeista. Jimmy olikin sitten tärkeimmät asiat kerrottuaan nopeasti jatkanut matkaansa muualle ja minä olin lähtenyt kipittelemään tarhoille päin.

    Dali seisoi käytävällä varsin rauhallisena. Välillä oli hankalaa saada minkäänlaista kontaktia oriin, kun se vain tyytyi lerputtamaan jättimäisiä korviaan ja seisomaan paikallaan. Se ei välillä ymmärtänyt lainkaan, että halusin sen vaikkapa siirtyvän hieman, jotta olisin päässyt harjaamaan hevosen toista puolta paremmin tai että sen olisi pitänyt nostaa kinttujaan kavioiden puhdistamista varten. Harjaussession jälkeen Dali kuitenkin heräsi hurmoksestaan ja pälyili jokseenkin hämmentyneenä ympärilleen. Tallissa oli käynyt pyörähtämässä vaaleahiuksinen nainen, joka esittäytyi Aidaksi. Kauheasti ei tullut hänen kanssaan juteltua, naisella kun tuntui olevan niin kova kiire, etten tohtinut hänen touhujaan keskeyttää. Aida kuitenkin pyysi minua puhdistamaan Dalin karsinan ja jättämään hevosen sitten sisälle.

    Ori katseli touhujani käytävältä ja röhkäisi pari kertaa. Hämmennyin hetkeksi ääntelystä, ja olin pari sekuntia sitä mieltä, että nyt tuo hevonen kupsahtaisi kumoon, mutta oudoista ääntelyistään huolimatta Dali pysyi hienosti neljän jalkansa varassa. Karsinan puhdistus oli varsin raskasta hommaa minunlaiselleni laiskamadolle, joka ei ollut moneen vuoteen tehnyt minkäänlaista kovinkaan paljon fyysisesti rasittavaa työtä. Melko kauan minulla meni yhden ainoaan karsinan siivouksessa, mutta parempi sitten vaikka hitaasti kuin ei laisinkaan. Dali oli hieman turhautunut siihen, että oli joutunut seisomaan käytävällä niin kauan. Siispä ennen kuin lähdin tyhjentämään kottikärryjä, irrotin orin molemmilta puolilta ja talutin sen omaan puhtoiseen karsinaansa.

    Vesisade oli lakannut ja minä olin yhtä hymyä. Eipähän tarvinnut kävellä kotiin litimärkänä. Kiikutin ennen lähtöäni Dalin harjapakin takaisin omalle paikalle, jonka jälkeen kipitin vaivihkaa ulos hiljaisesta tallista. Tosin Dali mölisi jotakin omia soundejaan, mutta muuten talli kuulosti lähtiessäni melko normaalilta. Astuessani ulos tallista koleaan talvi-iltaan olin kerrankin tyytyväinen itseeni. Olin päättänyt palata hevospiireihin ja muuttaa kaoottisen elämäni suunnan paremmaksi.



    ---

    Heh, et ole ensimmäinen kenet Dali onnistuu säikäyttämään örinöillään. Kerrankin eräs nuorempi tallityttö hälytti Jimmy-paran shoppailureissulta elvyttämään kuolemaa tekevää hevosta... Harmi vain, että tukehtuva hevonen olikin Dali joka tykkäsi turhankin paljon käytävää pitkin kävelevästä kissasta.

    Mutta todella hienoa, että tulit hoitamaan! Meinasinkin vähitellen ruveta jo laittelemaan sähköpostia, kun hoitajista ei ole kuulunut mitään... :)

    t. Marian
    10v€

    Sponsored content

    Vs: Daleký Úcta

    Viesti  Sponsored content


      Kellonaika on nyt Su 20 Toukokuu 2018, 17:28