Kenstonin kohtauspaikka - http://nurinkurin.net/k/


    #2 - Siivillä

    Jaa
    avatar
    Marian
    Admin

    Viestien lukumäärä : 57
    Join date : 25.11.2012

    #2 - Siivillä

    Viesti  Marian lähetetty Ti 27 Marras 2012, 06:40



    "Mä en ymmärrä miten sä ja Marian saitte mut ylipuhuttua tähän" Jimmy mumisi kalpeana Aidalle kiinnittäessään tärisevin käsin lentokoneen istuimen turvavyötä. Lukko ei millään suostunut naksahtamaan kiinni ja Jimmyn otsaa koristava hikikarpalo sen kuin kasvoi.
    "Anna kun mä laitan sen." Jimmyn vieressä istuva Aida sanoi katsellessaan miehen räpellystä muka säälien ja äidillisesti, mutta kuitenkin mielessään vahingonilosta myhäillen. "Se on nimittäin hyvä laittaa kiinni, on nimittäin luvattu kurjaa lentosäätä.." Mikäli edes mahdollista, Jimmy valahti entistäkin kalpeammaksi nojatessaan jäykästi selkänojaansa. Aida hymähti ja nosti piruillen kulmakarvaansa. "Jimsky, ethän sä vaan pelkää lentämistä?"
    Nielaus, toinen nielaus. "Eeeee-e-en.." Jimmy sai lopulta kakistettua kuivuneesta kurkustaan.
    "Hah, siis pelkäät!"
    "En!"
    "Pelkäätpäs" jälleen viekas kulmakarvan kohotus Aidan osalta tämän jatkaessa: "Hmm, ajattele vaikka lentoemäntiä! Jos ne ilmakuopat sit unohtuis…" Vaistomaisesti mies käänsi päänsä lähimmän emännän suuntaan, saaden Aidan hymähtämään automaattiselle reaktiolleen.
    "JIMMY! Kuolaatko sä?!"
    "Eeeee-e-en..."
    Aida kaivoi laukustaan puhtaan nenäliinan ja pyyhkäisi sillä tyrmistyneen matkakumppaninsa leukaa.
    "HAH, kuolaatpas!"
    "Lopeta-mitä-sä-hiplaat-mun-leukaa-nyt-se-paperi-pois!" Jimmy suhahti hampaidensa lomasta.
    "Mä vaan ajattelin, ettet nolais kauheen pahasti itseäsi uudessa maassa... Katso nyt itseäsi, kuolaa pitkin paidanrinnuksia ja housujen haaroissakin..." Jimmyn Aidaan luoma katse oli murhaavaa laatua, hetken hän joutui miettimään kuinka antaisi takaisin. Hänen nenillehän ei kukaan hypi, ei varsinkaan Aida!
    "Muru, kyllä mä tiedän että sä mielelläsi hiplaisit mua, mutta koita käykö pitää kädet hallinnassa, ollaanhan me kumminkin yleisellä paikalla! Ellei sitten..." Liioiteltu silmänisku ja päänvinkkaus vessoja kohti sai Aidan silmät suurenemaan järkytyksestä. " Touché, osui ja upposi, Jimmy virnisti mielessään.
    "Nyt jos hiljentyisit ja antaisit mun jatkaa hommia, tuo eräs blondi lentoemo tuolla näyttäisi herkulliselta... Eijei Aida-muru, älä viihti mököttää!"
    "Hmph" Aida tiuskahti. Loppulento sujuikin naisen osalta varsin vaitonaisesti. Jimmyn puolestaan flirttaillessa estotta jokaisen hameenhelman kanssa.


    Kura roiskui kolhuisen maasturin renkaista liaten jo ennestään ryvettyneen auton kylkiä. Nainen ajoi täyttä vauhtia kiroten myöhästeleviä ja vitkastelevia kengittäjiä. Sade piiskasi tuulilasia auton viimeinkin kurvatessa lentokentän pihaan ja kuskin hypätessä autosta. Suoraan lätäkköön, tietenkin, nainen noitui mielessään.
    Lentoterminaalissa Marian näki (ja kuuli) jo kaukaa etsimänsä parivaljakon - kinastelu oli kerännyt ympärilleen myös huvittuneita sivustakatselijoita. Tilanne sai naisen hymyilemään, tuntui kuin omat lapset olisivat palanneet pitkän matkan jälkeen takaisin kotiin.
    "Sä olet mustiiis... Mustis! Mustis…!" Puuttui ainoastaan lällättelevä kielen päristely, niin mielikuva lapsista osuisi täydellisesti nappiinsa. Jep, sieltä se päristelykin vielä tuli.
    "Enkä ole, vaan sä olet säälittävä. Pyyhi kuolalammikkos niin mennään etsimään Marian. Ei sua mikään lentoemäntä kelpuuta kuitenkaan." Aida todella osasi tehdä silmiensä pyörittelystä taidetta, jälleen nähtiin aivan uusi kuvio ennen kuin kesken liikkeen silmät osuivat ja tarkentuivat lähestyvään naiseen. "MARIAN!" Aida ulvahti ja juoksi halaamaan tätä.
    "Varo nyt Aida, sähän kaadat sen!" Jimmy tuhahti ja halasi hänkin kainostellen Mariania.
    "Ihanaa, lapsetkin tulleet kotiin! Ottakaapas kamanne niin mennään autolle."

    "Aina täällä hemmetin saare-… OMG, mikä toi on?" Jimmy pysähtyi ja katsoi silmät apposen avoinna edessään olevaa autoa.
    "Jimsky, se on auto!" Aida kuittaa välittömästi murahtaen.
    "No älä, totta kai se on auto, tai no, voiko tota autoksikaan sanoa.."
    "Mä tiedän, ei se kaunis ole, mutta toimiva ja halpa" Marian naurahtaa. "Ja pesu vaikuttaisi paljon…”


    "MARIAN! Sä ajat VÄÄRÄLLÄ PUOLELLA TIE-"
    "Jimmy, senkin dorka, me ollaan Englannissa!"
    "...Ai niin..."
    "Putkiaivo! Tai noh, välillä mä kyllä vähän mietin, onko sulla edes sellaisia aivoja..." Aida tuhahti varsin pirulliseen sävyyn.

    Loppumatka kuluikin hiljaisuuden vallitessa, mulkaisujen siivittäessä ilmaa.




      Kellonaika on nyt Pe 16 Marras 2018, 18:05